lauantai 9. joulukuuta 2017

Back to saddle, tavoitteet uusiksi

Aikaa on vierähtänyt ja motivaatio on hieman eksynyt, minne lie?

Tiikerillä on takana noin puolen vuoden sairasloma ja kuntoutus. Vielä on pitkä matka diihen missä oltiin ja motivaatiota kovasti etsitään.

Vuosi on ollut rankka, eikä sen ison voimavaran eli Tiikerin loukkaantuminen yhtään ole helpottanut. Tiikerillä siis leikattiin jalka.

Selästä käsin en juurikaan ole kuntouttanut aiemmin, mutta kaksi viikkoa sitten otin itseäni hieman niskasta kiinni.

Kaikesta huolimatta olemme silti ehtineet paljon, vaikkemme kaikkea sitä mitä tavoitteeksi tälle vuodelle asetin. Paras treeniaika maneesittomalla tallilla meni ohi niin että vilahti ja valmentajallakin loppuu tallinpito, joten valmennuskuviot ovat auki juuri kun hevonen alkaisi olemaan siinä kunnossa että valmennuksissa voisi taas käydä.

Mutta kuten sanottua, paljon emme ole tehneet, mutta paljon olemme yrittäneet;
Kun Tiikerillä oli takana jo jonkinverran kuntoutusta ja laukannostojakin sai tehdä, tenpaisimme kisoihin yhden raviluokan. Se meni kohtuullisesti, ottaen huomioon että usean kuukauden jälkeen olin Tiikerin selässä kisapaikalla vasta kolmatta kertaa. Meno saattoi olla hieman villiä ja ajatus "tämä ei jaksa, tämä on laiska, joten ehdin keskittymään hyviin teihin" oli täysin väärä. Koko rata meni mukana roikkuessa ja yrityksistä rauhoitella hevosta. Olimme kuitenkin ensimmäinen ei sijoittunut.

Lokakuussa tempaisimme C ja B radan kisoissa. Siihen mennessä olin ollut jotain 12krt yhteensä selässä. Olosuhteisiin nähden teimme loistavat radat, harmiksemme Ceessä tuli liukastuminen laukassa, joka verotti pisteitä. Kaikesta huolimatta olimme viidensiä kummassakin luokassa.

Seuraaviin kisoihin oli 4vkoa ja nousin edellisten kisojen jälkeen selkään vasta 3vkon jälkeen. Tiedossa oli seuran mestaruuskisat. Suuria emme odottaneet, enhän ollut ratsastanutkaan edellisten kisojen jälkeen kuin 3 kertaa..
Positiivisesti kuitenkin yllätyimme kun suuntasimme kaiken energiamme yhteen rataan ja voitimme luokan ja samalla seuran harrastemestaruuden.

Ehkä suurin ja kerta elämässä kokemus hevosrintamalla! En olisi voinut olla hevosestani yhtään enempää ylpeämpi! ..vaikka matkaa edelleen on paljon siihen liikkumiseen, mitä ennen sairaslomaa.

Tällä hetkellä vaikeroin esteiden kanssa. Ennen sairaslomaa ehdimme tavallaan päästä tavoitteeseen hypätä kisoissa 50cm ratana. Tämä tavallaan, koska ne olivat vain harjoitukset.

Puolen vuoden hyppytauon jälkeen hevosesta löytyy se epävarmuus, jonka juuri keväällä olin saanut kitkettyä pois. Iso harmitus, koska aloitamme taas alusta, tässäkin.

En siis tänä vuonna pääse täysin tavoitteeseeni startata 50cm kisoissa, ellen myönny ja laske harjoituskisoja kisoiksi.

Huomenna olisi ollut mahdollisuuteni, mutta jo muutaman päivän olen ymmärtänyt, etten pysty starttaamaan kahta rataa kisoissa, koska kummankaan kunto ei vielä riitä siihen. Pohjalle siis tarvittaisiin onnistunut ristikkoluokka, jottei epävarmuuden vuoksi "isommissa" mentäisi takapakkia.

Joudun siis tyytymään ristikkoluokkaan ja asettamaan ensi vuodelle uudet tavoitteet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti